Pohdimme pitkään, mikä olisi kolmas oluemme, mutta nyt on se on päätetty.
Kahden ensimmäisen oluemme kohdalla päätös oli lopulta melko helppo, sillä alkuperäinen Uusi Oluttehdas oli tehnyt lageria ja pilsneriä ja niistä löysimme erilaista taustatietoa. Lager ja pilsner ovat myös tutuimpia olutmakuja, joten arvelimme niiden olevan helpommin lähestyttäviä kuin erikoisempien oluiden. Olutvalintoja hankaloittaa hieman se, että toimimme kiertolaispanimona, jolloin tuotekehitys kestää pidempään kuin oman tuotantolaitoksen omistavilla panimoilla. Melko suuren keittokoon vuoksi meillä ei myöskään ole mahdollisuutta tehdä pienen segmentin olutmakuja, ja alkoholiprosentin pitää kaupoissa tapahtuvan myynnin vuoksi olla alle 5,5.
Tutkittuamme markkinaa ja pohdittuamme seuraavia askelia, tulimme siihen tulokseen, että haluamme mennä eteenpäin. Eli sen sijaan, että katsomme menneisyyteen ja Uuden Oluttehtaan historiaan, mietimme, mitä oluita alkuperäinen Uusi Oluttehdas tekisi nykyisin, jos se olisi jatkanut toimintaansa. Luontevimmalta tuntui IPA, koska se kuuluu pienpanimoiden vakiorepertuaariin ja se on selkeästi löytänyt oman paikkansa myös valtavirrassa. Toki IPAn variaatiota pohtiessa kirjo on laaja ja alalajeja löytyy yllin kyllin.
Mitä oluita alkuperäinen Uusi Oluttehdas tekisi nykyisin, jos se olisi jatkanut toimintaansa?
Kuten aikaisempienkin oluidemme kohdalla, haluamme tehdä myös IPAstamme oluen, joka vastaa omia makumieltymyksiämme. Amerikkalaistyyliset IPAt ovat olleet meille mieluisimpia – kuten taitaa olla valtavirrassakin. Alussa ryhdyimme pohtimaan suuntaa IPAllemme ja päätimme, että haluamme luoda melko geneerisen makukokemuksen: oluen, joka miellyttää niin kokenutta olutharrastajaa kuin ”erikoisolutnoviisiakin”. Ei siis liian voimakasta, muttei liian litkuakaan. Kuulostaa ehkä paradoksaaliselta, sillä voiko IPAsta tehdä sellaista, josta sekä noviisi että hifistelijä pitävät? Saattaa olla vaikeaa, mutta ehkä kumpikin voi pitää siitä, jos resepti on kunnossa, raaka-aineet laadukkaita ja katkeruuden ja makeuden balanssi kohdillaan. Alle 5,5 % alkoholipitoisuus ei tarjoa ehkä parhaita lähtökohtia IPAlle, mutta toisaalta Suomestakin löytyy jo laaja kirjo onnistuneita kauppavahvuisia IPOja. Maantieteellisesti IPAmme tulee kallistumaan enemmän länsirannikolle, mutta puhdasveristä west coast ipaa siitä ei kuitenkaan tule.
Nyt olemme päässeet maistamaan ensimmäistä testierää, ja ensivaikutelma on todella positiivinen. Olemme saaneet myös muutaman koemaistajan mielipiteen ja heidän palautteensa on ollut positiivista. Päätimme kuitenkin tehdä vielä toisen testierän, sillä IPAn kohdalla joudutaan miettimään makujen säilyvyyttä enemmän kuin esimerkiksi lagereiden. Seuraavassa testierässä kuivahumalointia lisätään ja reseptiin tehdään myös muilta osin pientä muokkausta, sillä ensimmäisen erän väri tuntui meistä aavistuksen liian tummalta.
Aika näyttää milloin pääsemme julkaisemaan kolmannen oluemme. Tavoitteemme joka tapauksessa on, että saisimme sen markkinoille vielä tämän kevään aikana. Sen, miltä olut tulee maistumaan, kuka on reseptin takana ja miltä etiketit näyttävät, kerromme lähitulevaisuudessa.